Toisinaan lasten uniongelmien taustalla on jokin sairaus tai elimellinen haitta. Silloin uniongelmaan tartutaan hoitamalla ensin akuutti tai krooninen sairaus tai muu vaiva kuntoon. Atooppinen ihottuma vaikeuttaa monien pikkulasten öitä. Huolellisella ihonhoidolla ja muutamilla vinkeillä, yöt alkavat sujua mukavammin.

Atooppinen ihottuma -yleistä

Atooppinen ihottuma kuuluu atooppisiin sairauksiin. Atopialla tarkoitetaan taipumusta muodostaa vasta-aineita arjen ympäristön tavanomaisille proteiineille. Atooppisia sairauksia ovat mm astma ja erilaiset allergiat, jotka voivat oireilla nuhana, silmäoireina, ruuansulatusvaivoina tai ihottumana. Atoopikon iho on herkkä ja ihoon voi lehahtaa nopeasti laaja-alainen nokkosrokko, joskus näennäisesti ilman mitään erityistä syytä. Pahimmillaan oireilu voi aiheuttaa anafylaktisen shokin, jonka hoitamiseen tarvitaan lihakseen pistettävää adrenaliinia ja jälkihoidon sairaalan ensiavussa.

Atopia on periytyvä ominaisuus. Tutkimusten mukaan on arvioitu, että toisen vanhemman ollessa atoopikko on lapsen riski noin 25 prosenttia. Mikäli molemmat vanhemmat ovat atoopikkoja, on lapsen riski saada atooppisia oireita noin 50 prosenttia.

Atooppisen ihottuman hankalimpia ongelmia on kutina, joka ajaa lapsen raapimaan ihoaan yön aikana. Herkkä ja ohut iho menee helposti rikki, jolloin lapsen kynsien alla olevat bakteerit pääsevät rikkoontuneelle iholle, ja seurauksena voi olla vakava bakteeritulehdus, joka voi johtaa jopa sairaalahoitoon.

Maitorupea poskissa vai taiveihottumaa?

Atooppinen ihottuma esiintyy eri-ikäisillä lapsilla ja aikuisilla eri paikoissa kehoa. Ihottuma voi vähitellen parantua, jolloin ylläpitävää hoitoa ei tarvita päivittäin mutta ominaisuus pysyy ihmisellä koko elämän ja oireilu voi puhjeta eri muodoissa elämän stressaavissa vaiheissa. Vauvoilla ihottuma alkaa usein päänahan karstaisuutena. Lähes kaikilla vauvoilla karstaa esiintyy varhaisviikkojen aikana mutta atoopikoilla päänahan karstaisuus ei tunnu rauhoittuvan, vaikka sitä hoitaisikin annettujen ohjeiden mukaisesti. Sen jälkeen ihottuma-alueita alkaa ilmestyä yleensä poskiin ja suun ympäristöön ja sitten  eri puolille puolelle kehoa. Ennen vanhaan puhuttiin maitoruvesta ja ihottuman syynä maallikoiden keskuudessa pidettiin poskien iholle jääviä maitojäänteitä.

Leikki-ikäisillä atooppinen ihottuma näkyy usein käsien iholla. Talvisin kostuneet lapset ja hanskat pahentavat ihon oireilua ja siksi kannattaa kiinnittää huomiota hyvälaatuisiin käsineisiin. Isommilla lapsilla atooppinen ihottuma hakeutuu taipeisiin. Kyynär- ja polvitaipeisiin, joiden iho voi paksuuntua runsaan raapimisen seurauksena. Atoopikoilla on usein tummahkot varjot silmien alla ja huomattavan herkkä ja kuiva iho silmien ympärillä. Joskus silmien ympärysiho voi hilseillä.

Talvi on atoopikoilla usein hankalaa aikaa. Keskuslämmityksen kuivattama huoneilma imee ihosta kosteutta ja kylmä ilma voi pahentaa ihottumaoireita. Kesäisin atoopikot yleensä voivat keventää ihon rasvaamista. Tosin siitepölyallergioista kärsivät voivat oireilla ihon lehahteluna ja muilla akuuteilla oireilla.

Pese ja rasvaa

Koska atooppinen iho on ohuempi ja siitä puuttuu normaalille iholle tyypillinen suojaava bakteerifloora, iho kuivuu herkemmin kuin normaali iho. Siksi hoidon peruskivenä on säännöllinen rasvaus. Ihon kuivuudesta huolimatta tärkeä hoitorutiini on myös säännölliset kylvyt tai pitkät suihkut. Suositus atoopikoille olisi kylpeä ainakin 15 minuuttia kerrallaan, jotta ihossa olevat keratiinisolut imevät itseensä vettä. Välittömästi kylvyn jälkeen, pyyhekuivalle iholle, taputeltu perusvoide sitoo tämän kosteuden ihoon ja auttaa ihoa pysymään joustavana.

Moni pikkulapsi inhoaa jokailtaista rasvaamista. He voivat valittaa, että iholle levitetty rasva kirvelee. Näin käy, jos ihon antaa kuivua kylvyn jälkeen nitisevän kuivaksi. Kun iho on valmiiksi pehmeä ja joustava, rasvaaminen ei kirvele.

Rasvauksen jälkeen iho suojataan puuvillaisella vaatteella. Bubulan uniasut auttavat suojaamaan myös kädet ja jalkaterät.

Ihon peseminen vähentää myös ihon pinnalla viihtyviä haitallisia bakteereita. Kuivattavien pesuaineiden käyttöä ei suositella. Pesuveteen voi lisätä öljyä ja vesipohjainen perusvoide sopii pesuaineeksi.

Ihon tulehdusvaiheen paras hoitomuoto on edelleen mieto kortisonivoide, jota tulee käyttää pahimman oireilun rauhoituttuakin. Usein vanhemmat koettavat välttää kortisonivoiteen käyttämistä ja kun käyttövaihe jää liian lyhyeksi, ihon tulehdus ei ehdi paranemaan kunnolla ja se uusiutuukin nopeasti.

Ihoa voi rasvata myös ”sisältä päin”. Jotkut ovat kokeneet, että erilaiset lisäravinteet, kuten välttämättömät rasvahapot ovat auttaneet atooppista ihottumaa helpottavasti. Tutkimuksissa tällaista näyttöä ei ole voitu osoittaa. Sen sijaan D-vitamiinin positiivinen vaikutus ihon kuntoon on pystytty toteamaan. Myös erilaisten probioottien ja prebioottien vaikutuksia ihon kuntoon tutkitaan.

Rauhoita yöt

Joskus öiden rauhoittamiseksi voidaan määrätä kutinaa hillitseviä allergialääkkeitä. Hoitava lääkäri kartoittaa aina oirekokonaisuuden ja määrää sopivan hoidon. Ihon kutinaan vaikuttaa myös hikoileminen, joten atoopikon nukkumaolosuhteiden ja vuodevaatteiden tulisi olla lämpimät mutta ei hiostavat. Tutkimusten mukaan ihminen nukkuu hyvin viileässä mutta lämpimästi vaatetettuna. Etenkin käsien ja jalkojen lämpimänä pitäminen auttaa saamaan unen päästä kiinni.

Uniasujen materiaaliin kannattaa kiinnittää huomiota. Pehmeä ja turvallisesti värjätty tai värjäämätön puuvilla on yleensä paras materiaali. Toisille voivat myös sopia 100% villa tai luonnonsilkki. Nämä kannattaa kuitenkin testata, ennen kuin päivittää koko uniasuvarastonsa uusiksi.

Uniasuja on hyvä olla useampia, jotta asuja voi pestä riittävän usein. Kun asu on puhdas, iholle ei kerry haitallisia bakteereita. Rasvojen jäänteet onkin hyvä pestä päivittäin pois uniasuista etenkin raskaan lumiukkorasvauksen jälkeen.

Lapsen kynnet kannattaa pitää lyhyinä. Etenkin vauvojen terävät kynnet saavat aikaan verinaarmuja kutisevalle iholle. Käsien suojaamiseen voi käyttää puuvillaisia tumppuja, jotta lapsi pääsee liikkumaan yöllä vapaasti.

Laadukas uni on tärkeää atoopikoille, koska huonosti nukutut yöt heijastuvat usein atopiaoireilun hankaloitumisena. Isomman lapsen kanssa voi jo keskustella miksi ihoa ei kannata raapia edes öisin. Mutta lasta ei saisi syyllistää ihon raapimisesta, koska hän toimii vaistonsa varaisesti. Vanhemmilta vaaditaan ymmärrystä ja voimavaroja etenkin vaikeiden vaiheiden aikana.

Tammikari Sari

Artikkelin kirjoittaja on Sari Tammikari joka toimii terveydenhoitajana ja uniohjaajana. Sari hoitaa Lasten- ja Nuorten lääkäriasema Pikkujätissä uniohjausasiakkaita. Tämän lisäksi hän toimii Uniliitto ry:n kehitystehtävissä ja hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän on Suomen Unihoitajaseuran jäsen ja ison yhtenäiskoulun terveydenhoitaja. Näiden lisäksi Sari ylläpitää suosittua Muksuperheen Uni -nettisivustoa, johon pääset tutustumaan tarkemmin tästä tai alla olevan painikkeen kautta.

Lue lisää Muksuperheen unesta